Menetelmät

Musiikkiterapian menetelmistä
Musiikkiterapiaistunto on aina luova prosessi, jossa asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja. Musiikki on vuorovaikutuksen väline, ei itsetarkoitus. Musiikin käyttö mahdollistaa kommunikoinnin henkilön kanssa, joka ei pysty verbaaliseen kommunikointiin.

Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, improvisointi, liikkuminen musiikin mukaan, laulujen tekeminen, musiikkimaalaus ja fysioakustinen hoito.

Tavoitteet
Musiikkiterapian tavoitteena on musiikin keinoin tukea kuntoutujan psyykkistä, fyysistä sekä sosiaalista kehitystä ja toimintakykyä. Musiikkiterapialla voidaan tukea vuorovaikutustaitoja, kehon hahmotusta, oman toiminnan jäsentämistä ja ympäristön hahmottamista sekä tarkkaavaisuuden suuntaamista ja ylläpitämistä.

Musiikkiterapian tarkoituksena voi olla myös psyykkisen hyvin voinnin tukeminen, itseilmaisun ja tunne-elämän, itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja elämänhallinnan parantuminen. Yksilölliset tavoitteet määritellään kuntoutujan valmiuksien, tarpeiden sekä ongelmien laadun perusteella.

 

 

 

 

 

 

 

Tavallisimmin käyttämiäni musiikkiterapiamenetelmiä

  • improvisointi (vapaata musiikin tuottamista)
  • laulut ja laululeikit
  • soitto rytmisoittimin
  • kuvionuottimenetelmä
  • yhteissoitto
  • musiikin tuottaminen tietokoneella ja nauhoitukset
  • fysioakustinen- ja vibroakustinenmenetelmä
  • kuvallinen työskentely
  • psykoterapeuttinen työskentely

Musiikkiterapiatyöskentelyn vaiheet
Musiikkiterapiatyöskentely on prosessi, johon kuuluu alun arviointivaihe, tutustumisvaihe, työskentelyvaihe ja lopetusvaihe. Terapia on säännöllistä ja siinä noudatetaan hoitavien henkilöiden/potilaan kanssa sovittuja tavoitteita. Tavoitteiden seuraantaa tehdään säännöllisesti.

Arviointivaihe
Arviointikäynneillä kartoitetaan asiakkaan suhdetta musiikkiin ja hänen valmiuksiaan musiikillisessa vuorovaikutustilanteessa. Arviointijakson aikana selvitetään minkä tyyppinen musiikkiterapia vastaa hänen tarpeitaan ja edellytyksiään. Arviointiin sisältyvät arviointikäyntien lisäksi haastattelut, taustatietoihin tutustuminen sekä musiikkiterapiasuunnitelman laatiminen asiakkaan ja hänen vanhempiensa kanssa.

Työskentelyvaihe
Työskentelyvaiheen kesto vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan vuodesta useampaan vuoteen. Käytettävät työskentelymenetelmät valitaan asiakkaan kuntoutustavoitteista lähtevien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Terapia toteutuu musiikkiterapiasuunnitelman ja KELA:n kuntoutuspäätöksen mukaisesti, yleensä kerran viikossa.Työskentelyvaiheen aikana musiikkiterapian edistymistä arvioidaan vähintäänkaksi kertaa vuodessa. Kuntoutusjaksokaudenn lähestyessä loppua käydään arviointikeskustelu, jonka pohjalta laaditaan terapialausunto lähettävälle taholle ja KELA:lle.

Terapian lopetus
Kun asiakkaan kuntoutuminen on tullut vaiheeseen, jossa musiikkiterapian lopettaminen on ajankohtaista, asia päätetään yhdessä asiakkaan, vanhempien ja hoitavan tahon kanssa. Terapian loputtua laaditaan palaute terapian kulusta ja kuntoutumisen edistymisestä.

Työnohjaus
Työskentelyn kehittämiseksi ja laadun turvaamiseksi musiikkiterapeutti käy säännöllisessä työnohjauksessa. Asiakastilanteiden käsittely on luottamuksellista ja työnohjauksissa ei asiakkaan henkilöllisyys tule esille.

GAS-standardi
Syksystä 2012 lähtien on mahdollisuus käyttää terapian arvioinnissa GAS-arviointimentelmää (KELAN-suosittelema standardi), jolloin tavoitteita voidaan kohdentaa tarkemmin ja asiakaslähtöisemmin.